lauantai 5. marraskuuta 2016

Eka viikko Whistlerissä

No nyt on ensimmäinen viikko Whistlerissä takana ja tää alkaa jo semisti tuntua ihan kodilta. :)

Maanantaina alkoi työt ja koko viikko onkin ollut täynnä koulutuksia. Maanantaina ja tiistaina meille luennoitiin kaikista erilaisista palveluista ja lipuista, joita Whistlerissä on tarjolla. Keskiviikkona käytiin kahden tunnin kierroksella Whistler Villagessa ja Upper Villagessa ja päästiin näkemään meidän tulevat työpisteet. Torstai ja perjantai menikin aikalailla lipunmyyntiohjelman opettelemisessa. Paljon on siis opittavaa ja välillä tuntuu, että pää räjähtää kaikkeen tähän uuteen tietoon. Onneksi on vielä kuitenkin aikaa siihen kun rinteet aukeaa ja työt alkaa kunnolla, niin tässä ehtii hyvin sisäistää kaiken opitun. Lisäksi meillä on vielä ensi viikolla pari päivää koulutuksia, joten eiköhän tässä itse kukin saa vielä lisävarmuutta omaan osaamiseen.

Täällä on ollut viikon aikana yhteensä ehkä pari semiaurinkoista päivää. Muuten on satanut enempi tai vähempi aika tasaiseen tahtiin ja nyt tuolla tulee vettä kuin saavista. Sinänsä siis ihan hyvä, että meillä on ollut koko viikon töitä, niin onpahan ollut syy poistua kämpiltä. Muuten on kyllä yleensä aika iso kynnys lähteä tonne sateeseen etenkin kun ensimmäinen etappi kylään mennessä on toi kaikkien(tai ainakin mun) kiroama mutamäki. :P Mutta aina voi lohduttautua sillä, että kun kylässä sataa, niin rinteissä tulee lunta..ainakin yleensä. Ja kyllä se lumiraja näyttää laskeutuvan hitaasti mutta varmasti. Vaikea uskoa, että ihan muutaman viikon kuluttua noi rinteet avataan laskettelijoille ja siitä ei kestä enää kauheasti ennenkuin koko kylä on valkoisena.

Rahaa on palanut yllättävän paljon, vaikka en ookaan ollut reissussa kuin vasta puolitoista viikkoa. Whistleristä oon tällä viikolla hankkinut kerraston (henksuale oli 45%) ja kunnon talvisaappaat, jotka saatiin kanssa semialennuksella työnantajan kautta. Huomenna mennään Ginan kanssa katsomaan kypäriä ja laseja, joita me nähtiin yhdessä upper villagen kaupassa paljon halvemmalla kuin noissa kylän normikaupoissa, vaikka normikaupoista saadaankin 45% alennusta.

Käytiin myös torstaina Squamishissa shoppailemassa kun saatiin autokyyti sinne. Squamish sijaitsee 40min ajomatkan päässä Whistleristä Vancouveriin päin ja siellä on kaikkia isoja tavarataloja mm. Save on Foods ja Walmart. Ostin uuden peiton ja toisen tyynyn mun sänkyyn kun toi alkuperäinen "peitto" alkoi vähän ärsyttää enkä osaa nukkua yhdellä tyynyllä. Lisäksi sain täydennettyä ruokavarastoja ja nyt kyllä riittää ruokaa varmaan kuukaudeksi. Onneksi meille ei oo tällä viikolla tullut uusia kämppiksiä, sillä jääkaappi ja ruokakaapit alkaa olla uhkaavan täysiä (mä oon kyllä pysynyt kiltisti omilla hyllyilläni).


Näkymä matkalla Squamishiin

Huomattavasti kotoisampi kuin aiemmin

Sit liityin tänä aamuna Whistler Core -kuntosaliin ja kävin Pump-tunnilla. Näytti ihan hyvältä salilta ja siellä oli ihan kivoilta vaikuttavia jumppia tarjolla. Otin nyt vaan kuukauden salikortin, kun en osaa yhtään sanoa kuinka paljon aikaa jää salillakäyntiin sitten kun rinteet avataan ja työt alkaa kunnolla. Hissilippu kun kuuluu henksuetuihin, niin tulee kyllä edullisemmaksi vaan pysytellä rinteissä. Sanonpa vielä, että pumppitunnin jälkeen ei ole mitään suurta herkkua raahautua mutamäkeä pitkin ylös. Mutta tää päivä onkin sitten muuten mennyt vaan chillatessa ja pyykkiä pesten.

Uusia tuttavuuksia on tullut tehtyä jonkun verran, vaikka suurimman osan päivistä oonkin hengannut Ginan kanssa ja iltaisin oon nähnyt mun brittiporukkaa. Eilen törmäsin ekoihin suomalaisiin ja huomenna tulee vielä yksi lisää. Lisäksi täällä pitäisi kai olla ainakin pari muuta suomalaista jo paikalla, mutta en ole vielä törmännyt niihin.

Luonnosta täytyy kyllä sanoa myös muutama sana. Täällä on ihan uskomattoman kaunista ja erityisesti silloin kun vuortenhuipuista näkee pilkahduksen tuntuu kuin sydän jättäisi lyönnin jos toisenkin väliin. Mä oon pienestä pitäen rakastanut vuoria ja tunnen oloni tosi etuoikeutetuksi kun saan asua vuorenrinteellä ja joka päivä saan nähdä vuoria joka suunnassa. Tähän kun lisätään ne maagiset hetket kun aurinko nousee vuorten takaa ja kajastaa ohuen pilviverhon takaa tai ne kun sumu nousee laaksossa ja kaikki ympärillä katoaa niin ei ole ehkä mikään ihme, että mä oon jatkuvasti liikuttuneessa tilassa. :') En malta odottaa, että nään tän kaiken talviloistossaan. En myöskään epäile hetkeäkään ettenkö palaisi ensi kesänä tänne joksikin aikaa.

2 kommenttia: