Mua ärsyttää suunnattomasti kun ilmaisen mielipiteeni jostain tai sanon haluavani/etten halua tehdä jotain ja sitten joku alkaa tuputtaa omia ohjeitaan tai mielipiteitään siihen vaikka oon jo sanonut mitä aion tehdä.
Noin tunti sitten mulla ja toisella kämppiksistä oli minikonfrontaatio kun suunnittelin missä aion lasketella ensi maanantaina ja tiistaina. Edelleen meen vaan vihreissä rinteissä, sillä töiden ja loukkaantumisen takia en oo juurikaan päässyt laskemaan ja oon vielä aika varovainen kun meen suksilla. Kämppis ehdotti iisiä sinistä rinnettä ja innostuinkin siitä..ehkä kuitenkin vasta parin viikon kuluttua. Ehdotuksia tuli vielä lisää, vaikka sanoinkin etten nyt vielä lähde kokeilemaan mitään liian haastavaa. Lisäksi mä en todellakaan aio mennä senttiäkään off-piste, vaikka tätäkin ehdotettiin, sillä mun vakuutus ei kata sitä. Enivei, ärsytys alkoi siinä vaiheessa kun olin jo monta kertaa sanonut etten aio mennä vielä/ollenkaan näille ehdotetuille reiteille, mutta silti niitä vaan tuputettiin mulle. Lopulta tilanne meni siihen, että mulla katkes pinna ja tokaisin sitten aika tylyyn sävyyn, että oon jo tehnyt mun päätöksen eikä nyt kiinnosta jatkaa tän jauhamista yhtään enempää ja että kämppiksen käytös on aika ärsyttävää.
Sama kaava on toistunut aika useasti. Viimeisimpänä tulee mieleen kun oltiin pyöräretkellä ja jouduttiin ajamaan autotiellä enkä mä todellakaan halunnut jatkaa retkeä, sillä oltaisi jouduttu ajamaan motarilla. Sanoin aika monta kertaa, etten halua jatkaa ja että ihan hyvin voin odottaa kun muut jatkaa retkeä ja palaa sitten sieltä takaisin. Silti mua yritettiin suostutella jatkamaan retkeä muiden kanssa ja vaikka sanoin, ettei kiinnosta, niin tuputus jatkui sen verran pitkään että se alkoi jo tuntua kiusaamiselta.
Mikä siinä on, ettei aina uskota kun joku sanoo ei? Miksei osata kuunnella toista ja hyväksyä eriäviä mielipiteitä. Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta on aika karua jos ei pysty hyväksymään, että joku tekee asioita eri tavalla kuin itse haluaisi heidän tekevän.
---------------
No joo..konfrontaatio kämppiksen kanssa päättyi anteeksipyyntöön(mun osalta) ja selitykseen miksi ärsyynnyin niin kovasti. Muuten kämppisten kanssa sujuu edelleen tosi hyvin ja ollaan kyl oikeesti tosi hyviä ystäviä. Edelleenkään ei oo neljättä asukkia täällä, joten saadaan olla vielä suhteellisen rauhassa. Toisen kämppiksen kanssa ostettiin eilen liput Weekndin konserttiin huhtikuulle ja tänään ollaan tutkailtu miten päästäisiin edullisesti matkustamaan ympäri Rockieseja sitten kun laskettelukausi on ohi. Ensi tiistaina on kanssa meidän kämppisdeitti-ilta. :) Lupasin joululahjaksi viedä tytöt leffaan ja yhdelle drinkille..tiistai on onneksi meidän alepäivä, joten leffaliput on ainakin halpoja. :)
Muusta elämänmenosta kerron sitten kun kello ei oo iltayhdeksää ja mun nukkumaanmenoaika ei kolkuttele ovella. :D
Niin... kun jotkut ihmiset on sellaisia, että ne sanoo "ei" ja tarkoittaa sitä, mutta sitten on sellaisiakin, jotka sanoo "ei", mutta ei tarkoita sitä. Ne saattaa hakea sillä vähän hyväksyntää ja ehkä ne haluaa tulla suostutelluiksi. Tuntuuhan se joskus ihan kivalta, kun jengi "kerjää", että tule nyt mukaan, meillä on niin tylsää ilman sua. Joillekin se tuntuu olevan eräänlainen sosiaalinen rituaali, samaan tapaan kuin: "mä oon läski", "et oo, sä oot tosi laiha, MÄ oon läski", "no et oo yhtään, ku ihan sika laiha, kato nyt MUA, mä se oon läski"...
VastaaPoistaEn usko, että se suostuttelija on oikeasti kiinnostunut suostuttelemaan. Se on sille vähän niin kuin "pakko". Se saattaa pitää epäkohteliaana sitä, jos se vaan sanoisi "ok", kun sanot "ei".
On ihmisiä, joille on ihan ok, että kaikki porukassa/perheessä tekee niin kuin haluaa, mut sit on ihmisiä, joille ajatus porukan hajoamisesta on hirvitys ja ne käyttää kaiken energiasta, ettei yksikään ihminen lähtisi omille teilleen. Kyse on tietysti siitä, että ne varmaan itekin haluaisi lähteä tekemään jotain omillaan mut ei uskalla.
Anna niille aikaa. Kyllä ne pikku hiljaa oppii, että sä tarkoitat, mitä sanot. Tsemppiä! :)
Tai sit yks, mikä vois toimia, jos et oo kokeillut vielä, niin pelkkä "ei, kiitos" ilman mitään selityksiä. Selitykset saatetaan tulkita sillä tavalla, että sut voisi puhua vielä ympäri.
Vielä lisäys:
PoistaLuin just tän päivän Hesarista juttua paluumuuttajien ahdistuksesta ja siellä sanottiin näin: "...ensin näyttää menevän oikein hyvin, mutta sitten alkaakin ilmetä kaikenlaisia ongelmia. Sopeutumiseen menee aikaa."
Ajattelin heti tätä sun postausta. Alkuhuuman jälkeen tulevat hankaluudet on ihan normaaleja. Ne vaan kertoo siitä, että sä alat pikku hiljaa sopeutua ja kasvaa henkisesti. Jee! :D